Menneisyyttään pakeneva #4

puhe   ajatukset/unipuhe   *tekeminen*

 Tänä yönä se tapahtuu.

 Jotain, jotain todella tärkeää on tapahtumassa. Tunnen sen. Tiedän sen.

 Kaikki on... lopultakin, niinkuin ennen. Mieleni rauhoittuu taas.

 Tämä muutos kadottaa viimeisetkin todisteet sairaudestani.

 Kukaan ei enää tule tietämään siitä.

 ...

Karin: hm...?

~

- mitä enemmän kommentteja, sitä useammin uusi postaus.  <3

xx sonja20110 ~ xx

Hyvää joulua

Hyvää joulua rakkaat <3 kiirettä on ihan oikeasti pitänyt, joten odottakaa kärsivällisinä. _Lupaan_ että uusi postaus ilmestyy vuoden loppuun mennessä.

xx sonja20110 ~ xx

Tauko ~

...Niin elikkä moi :D

Eli siis, laitan blogini tauolle, mielestäni ihan hyvistä syistä;

Ennen joululomaa tulee koiulussa 8 koetta,

kuvatarinan juonikuvio on sekava, ja sitä pitää muunnella, koska en saakkaan uutta nukkea (Oscaria) joululahjaksi,

Sekä en myöskään pääse kuvaaman kt:lle juuri nyt jatkoa.

- Olen pahoillani ;__;

Blogi palaa tauolta viimeistään joulun aikoihin, ja silloin saatte nähdä Oskun profiilin :)

Malttakaa odottaa rakkaat ♥

(toinen blogini ei mene tauolle)

xx sonja20110 ~ xx

Black 'n White

moi :3

Kiitos viime postauksen ihanista kommentesta nun

Jos haluatte että laitan Oscarin profiilin näkyville, kertokaa se kommentissanne ette varmasti pety

Kuvasin "mustavalkoisen" shootin, nauttikaa älkää nauttiko...

siinä :3

I hope you like ♥

En jaksa enää höpötellä joten heippaa B3

( fiiliksissä oskun profiilista eiku... )

xx sonja20110 ~ xx

On talvi...

.... ainakin mun mielestä on, muttei ole lunta ;c Sillon kun sitä oli, en päässyt kuvaamaan ;n; 

...Tuli myös mieleen ettei Karin oo ollu ikinä ulkona ;___D

Kuvasin teille shootin, höpöttelen sitten enemmän tuolla lopussa ~

huom.! shootin kuvia ei ole muokattu.

~ ~ ~

Kuvatarina ei jatkumitenkään dramaattisesti, mutta kaikki on suunniteltu tarkasti, ja uskon ettette tule pettymään ;--)

Ainiin, ommaus kuvia teille ♥ :

okei, nää ei oo mitään maailman upeimpia... uwu''

 Jassulle ♥

Vihreä mekko kuvastaa metsää, jossa kuvaat aina niitä sun ihania shooteja <33

 Amalialle ♥ 

Sekoamiskuva omistettu sinulle :3

 Pullipmursu_lle ♥

Kyllä mä tiedän että sä tykkäät kimonoista ~ B3 eiku

Annikalle ♥ 

Vaikket edes seuraa mun blogia, haluan omistaa tän prinsessa ruusus kuvan sulle :3

Kaikille muille lukijoilleni ♥

Olette ihania kun luette ja kommentoitte nwn

Pari bonuskuvaa:

copyright: sonja20110

Leikin vähän noilla Karinin hiuksilla :--D

hömhöm..... Hei miehet mitäs sanoisitte jos laittaisin Oscarin profiilin näkyville vaikka neljäksi päiväksi? ;33

Siis, jos teitä yhtään kiinnostaa.... B)

No, heippa sitten. Muistakaapas kommentoida ;---)

♥

xx sonja20110 ~ xx

Thanks for 25 readers!

Anteeksi kun tää postaus on viikon myöhässä :c

Kiitos paljon olette ihania <3 mut joku just poistu lukioista enne tätä postausta ni ei ookkaan enää 26 ;<  Jouluksi teen sitten juhliksen, silloin saisi olla jo ainakin 30 lukijaa ;) Mutta mutta.... Mulla on toinenkin blogi, joo, ns. omasta elämästä :) tässä

Mut hei mä kuvasin teille shootin >u< (Karinilla ofc :'D)

~ ~~~ ~

Siinä ^w^ I hope you like! ~♥

Bonus:

Senssaus xd

comments? :3

xx sonja20110 ~ xx

luntaaa ♥

Ensilumi on satanut!! ♥ *onnessaan* Jeei, lähin

 (eile) syksyllä kotoa ja palasin talvella, että anteeks kun en oo nyt pariin kuukauteen postaillu ;D 

eiku... Eihän tästä ookkaan kun alle viikko? õ__o Päivän aikana satoikin vaan niin paljon lunta...

tää ei ollu ees hauskaa mut oli pakko kirjottaa

Olen muuten hyvin hieman pettynyt, koska niin vähän kommentoitta ;< älkää loukkaantuko ;n;

Siinä teille taas kerran mun kiinnostavat terveiset, niin pääsette kt:n pariin :3

ed. osa täällä
(~ tää osa yrittää olla jonkin sortin draamatarina ~)

picfic; Menneisyyttään pakeneva #3

Olin silloin vielä sairas. Vietin yli vuoden sairaalassa.

Kaiken piti olla hyvin, kun heräsin. Olo oli hyvä, kipuakin niin vähän. Kaiken olisi pitänyt olla parantumaan päin. Hiukseni olivat alkaneet jo kasvaa takaisin, tosin oudon värisinä.

Heräsin vaivattomasti. Olin varma pääseväni pian kotiin.... Tai ainakin pois sairaalasta. Hoitaja seisoi vuoteeni vieressä, hänellä oli varmasti hyviä uutisia.

Mutta hän sanoikin:

"Karin, tilanteesi ei ole yhtä vakaa kuin odotimme. Olet hengenvaarassa, käy vain takaisin lepäämään"

En ymmärtänyt sitä. En ollut enää niin sairas! Paranen, minä paranen....!

Mutta..... jos en parane.... jään sairaalaan koko loppuelämäkseni, enkä edes tiedä kuinka kauan se enää kestää. Minut on sidottu sairaalaan sairauden takia.

Kahlittu, niin tiukasti etten pääsisi irti. Minut oli vangittu. Tulevaisuudessani olisi vain leikkauksia, verikokoeita, lääkkeitä.... Ja lopulta kaikki pimenee. Pääsen pois..... vankilastani....

Silloin ymmärsin. Jos nämä olisivat viimeiset päiväni, tai jopa viimeiset tuntini, halusin viettää ne jossain muualla. Jossain, missä ihmiset eivät hätäilleet, juosseet, lepytelleet ja lohdutelleet minua. Se oli turhaa.

Siksipä, hoitajan lähdettyä....

...Nousin ylös, puin ylleni vanhemmilta syntymäpäivälahjaksi saadun kauniin valkoisen mekon....

....Ja lähdin.

En voinut jäädä siihen vankilaan. Minun oli lähdettävä. Ajatukseni olivat niin sekavat.... 

Piilouduin. Olin varma, ettei kukaan seurannut minua.

Olin varma, ettei kukaan löytäisi minua.

Vanhempani ovat menehtyneet. Veljeni katosi, kun minä sairastuin. Vanhempani ja veljeni eivät enää huolehtinut minusta. Jouduin sairaalaan. Sitten pakenin sieltä. Ja nyt... nukun pois....

Vaivuin epätoivoon. Oli turha esittää rohkeaa, kun sitä ei ole. Turha yrittää olla itkemättä, kun siihen ei kykene.

Joten itkin. Pitkään, pitkään..... Kipu kasvoi taas. Se oli jo sietämätön. Suljin silmäni, ajattelin etten enää koskaan heräisi. Eihän tänne maan päälle jää ketään minua kaipaamaan....

.....

Heräsin. Minä tosiaan vielä heräsin! Joku oli sittenkin löytänyt minut. Pelastanut minut, vienyt minut sairaalaan. Mutta...

...Hän ei hylännyt minua sinne. Pääsin sieltä pois. Tämän miehen kotiin. Hän oli kaunis, kiltti, kohteli minua kuin prinsessaa. Hän osti kauniita vaatteita, sain syödä hyvää ruokaa. Sain rakkautta. Se mies.... mies näytti yllättävän tutulta. Hänen lähellään tuntui, kuin olisin tuntenut hänet aina. Hän sai minut nauramaan. Olin onnellinen.

Mutta olikin arvattavissa, ettei minulle oltu suotu onnellista loppua. Mies menetti työpaikkansa, ja hänen rahansa suorastaan virtasivat pois. Meidän elättämiseemme, ja minun kalliisiin lääkkeisiini ja hoitoihini. Aloin aiheuttaa hänelle vaivaa, jopa niin paljon että minä huomasin sen. Hän peitti aina kärsimyksensä täydellisesti kauniin hymynsä alle, enää hän ei siihen pystynyt.

En kestänyt katsoa hänen kärsimystään, joten lähdin pois. Aivan kiittämättä. En tiedä oliko se itsekäs, vai epäitsekäs teko, mutta en voinut jäädäkkään. Anteeksi isoveli, tällä kertaa minä katoan. Kai ikuisiksi ajoiksi.

....

~

~..~¨~..~¨~..~¨~..~¨~..~¨~..~¨~..~¨~..~¨~..~¨~..~¨~..~¨~..~¨~..~¨~..~¨~..~¨~..~¨~..~¨~..~¨~..~

huh, tykkäsittekös?
Kerrankin jaksoin muokata kuvat... olkaa ylpeitä
(Jos ette siis tajunneet, tuo kt kertoo Karinin menneisyydestä.)
...
....
.....
....
...
LÄLLÄLÄLLÄLÄÄLÄÄ!!
Arvatkaa kuka saa iPadin?
Tai oikeestaan kenen koko luokka saa iPadit?
Arvatkaa saanko ottaa sen kotiin?
.....
.....
saa! >u< !aas

^^ kato eiks oo hieno ewe
joo oon ny aika väsyny joten heippa xd

xx sonja20110 ~ xx


Ps. kaikki ihanat kommentoi ♥